Minulla oli (ehkä vähän liiankin kunnianhimoisena!) tavoitteena kirjoittaa jo ennen joulua vähän joulumielestä, joulunpyhinä vähän siitä, tästä ja tuosta, ja uudeksi vuodeksi vielä uuden vuoden tervehdyssanat Suomelle - mutta en ehtinyt tehdä MITÄÄN! Materiaalia kertyi siihen tahtiin, että tässä jutussa kommentoin vain lyhyesti joitakin jo aiemmin tarkasteltuja aiheita sen valossa, missä niiden suhteen tässä ja nyt mennään. - SEN verran on pakko mainita vielä näin joulun jälkeenkin "joulumielestä", että siteeraan tähän lyhyen otteen Hanna Kaarron ja Pekka Vuoriston artikkelista "Eduskunta riiteli vähäosaisten asioista" (HS A11), se kun ilmestyi juuri joulun alla eli pe 21.12:
"Hallituksen ja opposition edustajat riitelivät railakkaasti torstai-iltana käsitellessään uuden työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoja ensi vuoden budjetissa.
SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat syyttivät hallitusta mm. eläkeläisten ja työmarkkinatuella pitkään kituuttavien tai siltä pudonneiden kehnosta tilanteesta.
"Täytyy vain koettaa päästä työn syrjään kiinni. Nyt on hyvä työllisyystilanne", sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä sanoi. Niille, joiden työllistyminen ei onnistu, on olemassa kuntoutusta, hän huomautti.
Vasemmistosta epäiltiin työttömien jäävän tyhjän päälle, kun työvoimakoulutusta linjataan uusiksi."
Kas siinä vähäosaisille "joulumieltä" kerrakseen!
Aloitetaan teemasta "Mihin tämä linja johtaa?", joka oli esillä jo piirin 2007 kevätkokouksen julkilausumassa. Siinä viitattiin Ruotsin valtiopäivävaaleihin 2006, jossa valta siirtyi porvaripuolueille, ja osoitettiin, että Ruotsin kansa katui valintaansa jo kolmen kuukauden kuluttua vaaleista.
Täällä Suomessa kesti vähän kauemmin, ennen kuin todellinen kritiikki alkoi (tähän voi nitoa myös teeman "Valtioneuvoston roolista"). Mitä kertovatkaan tutkimustulokset kansan tyytyväisyydestä hallitukseensa? Arvovaltainen valtakunnan päälehden HS-gallup kertoi jouluaaton aattona seuraavaa sivulla A3 (Martta Nieminen), ISOLLA otsikolla: "Hallitukseen tyytymättömien määrä kasvoi loppuvuonna. Yli kolmannes kansasta antoi huonon arvosanan"; heti seuraavalla sivulla YHTÄ ISO otsikko "Pääministeri Matti Vanhanen sai alhaisemmat arviot kuin koskaan. Runsas neljännes kansasta antoi hänelle heikon arvosanan". Ja lyhyt - mutta sitäkin valaisevampi! - ote itse tekstin sisällöstä:
"Jos arvosanoja verrataan Vanhasen edellisen hallituksen arvosanoihin, käy ilmi, että nykyiseen hallitukseen kohdistuu enemmän tyytymättömyyttä kuin edelliseen hallitukseen sen koko nelivuotiskauden aikana."
Tämä on aika suoraa puhetta - ja varmaan myös kertoo jostakin.
Sanoin edellä, että "Tämä linja"-teemaan voi nitoa myös "Valtioneuvoston roolista"-kannanoton. Sanoin siinä heti alussa, että en haluaisi tekstini muistuttavan "Veikko-sedän piinapenkkiä" Matti Vanhasen suhteen. Mutta eihän edellä esitetty kerro mistään muusta kuin siitä, että koko kansa on jo huomannut asian: valtioneuvosto ja sen puheenjohtaja ovat saaneet juuri sen arvosanan, minkä omilla toimillaan - tai toimimattomuuksillaan! - ovat ansainneetkin! "Kyllä kansa tietää!", lausui muuan valtiomies jo joskus aikojen alussa...
Entä "Tämä linja"? Tänään, ma 07.01.2008, seurasi vielä paljon arveluttavampaa tekstiä. Jo HS:n 2. pääkirjoitus oli otsikoitu "Hallituksen arvosana laskussa", ja Juha Akkanen ja Pekka Vuoristo ovat otsikoineet HS-gallupin sivun A3 artikkelin seuraavasti: "Kansalaisten usko hallitukseen hiipunut", ja seuraavalla sivulla "Palveluista huolehtimista pidetään yhä hallituksen tärkeimpänä tavoitteena. Usko hallituksen kykyyn saavuttaa tärkein tavoite on heikko". Tässähän ei ole mitään uutta verrattuna viime vuoden 23.12 ilmestyneeseen HS-gallupiin - vai onko sittenkin? Kyllä on, oikea TOSI yllätys:
"Eri puolueiden kannattajien keskuudessa on viime kesästä tapahtunut sellainen muutos, että kokoomuksen enemmistö ei enää usko tavoitteiden toteutumiseen. Vielä viime kesänä kokoomuslaiset olivat kaikkein luottavaisimpia"
"Mihin tämä linja johtaa?", kysyn vain, kun "omatkin" alkavat epäillä sen onnistumista? En voi väittää tietäväni, mutta epäilen vahvasti, että TEHY:n lakolla saattaisi, tietyistä syistä, olla jotain tekemistä asian kanssa!
Viittaus seuraavaan teemaan löytyy piirin julkilausumasta 29.11.2007 "Yksinkertaista ynnälaskua". Siina todettiin, että kauppalaivastomme tilanne on ruvennut huolestuttamaan huoltovarmuusviraston johtoa, ja lopussa vielä, että yhä pahempaa on tulossa. Eduskuntahan käsitteli "kaikessa hiljaisuudessa" lakiesitystä, joka toteutuessaan olisi kasannut ties minkä tahansa "hauskan lipun" aluksen kustannukset suomalaisen veronmaksajan maksettaviksi. Yhtä hiljaisesti tästä asiasta on hallitus jo antanut esityksen muutoksen toteuttamiseksi. HS kirjoitti jo pe 28.12.2007 seuraavaa, otsikolla "Kauppalaivojen päälliköiltä ei vaadita enää kansalaisuutta":
"Suomen lipun alla liikkuvan kauppa-aluksen päälliköltä on poistumassa vaatimus Suomen kansalaisuudesta.
Suomen merilaki muutetaan vastaamaan EU-lainsäädäntöä. Komission mukaan Suomen merilain vaatimus päälliköiden kansalaisuudesta esti työntekijöiden vapaan liikkumisen ja oli unionin perusperiaatteiden vastainen."
Miten tämä teksti muistuttaakaan niitä bioetiikka-direktiivejä, joita tutkin 1992-93 Suomen Akatemian Bioetiikka-projektissa (ks. "EU:n (uudenkin) perustuslaillisen sopimuksen kansallisen vastaanoton ja käsittelyn huononemisen lyhyt historia", 13.07.2007)!
Tähän yhteyteen vielä toinenkin henkilökohtainen muisto. Otin kesällä 1991 Kotkassa pestin G-Ships-varustamon (Finnlinesin joku alayhtiö) M/S Atlantaan, joka seilasi Maltan lipun alla. Miehistö oli kuitenkin kokonaisuudessaan suomalaista. Messin seinällä riippui juhlallisen näköinen raamitettu asiakirja, jossa todettiin, että niiden ja niiden sopimusten perusteella laivassa "saa olla yksi ulkomaalainenkin" miehistön jäsen. Sanoin tällöin, että näemme vielä päivän, jolloin tekstinä onkin "täytyy olla yksi suomalainenkin". Ajattelin asiaa kuitenkin enemmänkin vitsinä, mutta: SE päivä tuli jo aikoja sitten, ja menikin jo, koskapa nyt ei "täydy" olla enää YHTÄÄN suomalaista ammattimerenkulkijaa!
Vielä kolmas teema.
Samasta 29.11 julkilausumasta löytyy myös kohta, jossa ennustetaan, että voi tulla tilanne, jossa "nähdään nälkää". Miten ollakaan, tämän päivän HS:ssa (s. C5) oli Janne Haarnin mielipidekirjoitus "Suomen ei ole järkevää ulkoistaa maatalouttaan". Siteeraan lopuksi siitä katkelman, kauttaaltaan lihavoituna, se kun on niin painavaa asiaa:
"Toiseksi, ruuantuotannon omavaraisuus ei ole pelkkä vitsi. Jos globaali talous joutuu vakavaan kriisiin, mitä pidän ennen pitkää todennäköisenä, ellei peräti varmana, kansa ilman omaa ruuantuotantoa on nälkäinen kansa."
Pitääkö painottaa vielä enemmän, jotta tämä(kin!) tosiasia menisi isänmaassamme jakeluun?!
07.01.2008
Manu J. Vuorio, valtiotieteiden tohtori, Turku
PS. Ennen kuin tämä juttu ehti kotisivullemme, julkaistiin HS:ssa (to 10.1.2008, s. C5) vielä niin loistavasti Haarnin mielipiteen ja julkilausuman kanssa yhteensopiva Seppo Jutilan näkemys, että on suorastaan pakko siteerata siitä lyhyt ote:
"Esimerkiksi elintarvikehuollossa on kotimaiselle toimitusvarmuudelle perusteena se, että täydellinen riippuvuus tuontielintarvikkeista on hyvin riskialtista.
-- Lisäksi on omat riskinsä kuljetusreiteilläkin. Ei tarvitse tulla kummoinenkaan selkkaus, joka katkaisee tavaran tuonnin."
Ja TAAS nähdään nälkää...
Idem.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti